Saavun työpaikalleni ja avaan aamulla kuuliaisesti koneeni noin klo 7.15. Tämän jälkeen alkaa haahuilu. Minkähänlainen amme vauvalle pitäisi hankkia, entä se rintapumppu? Kylläpä se potkii. Monesko viikko taas olikaan menossa? Koska on lounas?
Enää jäljellä on 14 työpäivää tämä päivä mukaan laskettuna. Siis noin 3 viikkoa kesälomaan, jolta jään suoraan äitiyslomalle. Huh, aika on mennyt nopeaan.
Mutta vielä pitäisi keskittyä töihin. Olen jo henkisesti täysin irtikirvonnut työpaikastani ja projektistani. Aikani töissä kuluu kaiken ylös ja muistiin kirjoittamiseen, erilaisten ohjeiden tekemiseen ja aiempien töideni siistimiseen. Olen parasta aikaa jättämässä "testamenttia" tulevalle tuuraajalleni. Jälkeeni jää puolivalmis katsausartikkeli sekä väliraportti, jonka dedis on ensi jouluna. Kun siis en ole istumassa enää työpisteelläni. Nämä ovat tuuraajani pulmia ja minun pulmani on opastaa häntä. Ja jättää jälkeeni siisti raporttirunko ja työpiste sekä tiedostot&kansiot, jotta jonkun on ylipäätään mahdollista viedä työni poissaollessani loppuun.
Mutta mitä löydänkään itseni tekemästä. Googlasin juuri raskausviikko 29 -hakusanalla nykyisen tilanteeni. Googlasin sitten vähän lisää lasten kylpyammeista. Flexibath on edelleen voittamaton. Ajatukseni harhailevat alituisesti muissa kuin työasioissa ja vielä kaupanpäälle saan edelleen massiivisia väsymyskohtauksia, jolloin nukun otsa näppiksiin liimautuneena pieniä torkkuja pitkin päivää.
Ihmettelen niitä äitejä, joilla on aivoistaan vielä osa toimintakykyisenä tässä vaiheessa. Jos oikein pinnistän, saan yhden viisaan ajatuksen per työpäivä. Loppu menee enemmän tai vähemmän sumussa. Yritin esimerkiksi eilen perehtyä nuorten mielenterveyteen liittyvään kirjallisuuteen ja nukahdin kesken lukemisen. Onneksi huonetoverini on ymmärtäväinen ja suhtautuu kuorsaukseeni mallikkaasti. Nukahtamiseni ei johtunut tylsästä artikkelista tai tylsistymisesti työnkuvaani, vaan totaalisesti herpaantumisesta ja uupuneesta olostani. Tämä raskaus vie voimat ja nollaa ajatukset tehokkaammin kuin viikon loma kanarialla.
Loppupäivän haaveilin päivääunista. Ja hups, taas oli yksi työpäivä takana ja perehdyttämisellä alkaa olemaan jo kiire. Onneksi tuuraajani on huipputyyppi, super fiksu ja luonteeltaan pärjääjä sekä taskutaistelija. Voin hyvin mielin päästää projektin käsistäni ja keksittyä kesällä lähinnä haaveiluun.
Mutta nyt, vielä vähän pinnistelyä. Kaivan ihan juuri väliraportin hahmotelman ja korjaan sekä jäsentelen sitä hieman. Ihan juuri, aivan heti, kohta, pian ... zzzZZzZzz ...
vko 29
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti