Vaiheita

Olen huomannut, että raskaus on ollut täynnä erilaisia vaiheita. Nimenomaan fyysisiä vaiheita, jotka ovat liittyneet kasvan vauvan suurenemiseen tai kehitykseen.

Ihan luonnollistahan tämä on, vauvan silmin, mutta itse jaksan edelleen yllättyä olotilani vaiheittaisuudesta.

Nämä kaudet tai jaksot koostuvat enimmäkseen väsymyspuuskista, pienestä kiukuttelusta, jättimäisestä nälästä tai hillittömästä painonnoususta. Jaksot kestävät aina pari viikkoa ja ilmenevät niin yhtäkkiä, että huomaan jakson päättyneen vasta kun se on ohi. Havahdun yleensä siihen, etten enää ole muutamaan päivään maannut lopen uupuneena työpöytäni ääressä töissä tai rämähtänyt välittömästi kotiin tullessa sohvalle makaamaan. Myöskin puntari kertoo vaiheen loppuneen: enää ei napsahda puoli kiloa tai jopa kilo per viikko lisäpainoa, vaan paino pysyy pidemmän ajan samoissa lukemissa.

Vaiheiden aikana vauva mitä ilmeisemmin kasvaa joko pituutta tai leveyttä. Itse tunnen tämän samanaikaisesti käsittämättömänä turvotuksena ja lisäenergian tankkaamistarpeena. Uutena ilmiönä on se, että kehoni on alkanut antaa näiden jaksojen aikana myöden enemmän kuin aikaisemmin. Näinä viikkoina mahani kasvaa kohisten, mistä johtuen kylkiluita sekä rintakehää kiristää. Selkä ottaa aina tällöin pienetkin seisoskelut raskaammin kuin yleensä. Kohta kai lantiokin alkaa paukkua. Mukavaa.

Jos en reagoisi näihin tuntemuksiin luulen, että kuihtuisin kasaan. Kun äiti luonto käskee on toteltava. Tankkaamisen lisäksi on muistettava myös levätä kun käsky käy. Jos en nimittäin huolehdi voinnistani kasvukausien aikana kehoni antaa varoituksen supistusten muodossa. Niitä on viime viikkoina ollut ihan tarpeeksi. Pitää siis levätä.

Oireiden kausittaisuus ja kausien piteneminen sekä voimistuminen muistuttavatkin entistä enemmän siitä, että kohta ei enää juoksennella bussiin, käydä jumpassa tai valvota myöhään. Stressiä on vältettävä ja lepoa suosittava. Tämä mamma on niin raskaana!

vko 28