torstai 4. elokuuta 2011

Naks

Mahastani on kuulunut naksaus. Jo kuudesti.

*Naks*

Riiviöllä on tapana naksahdella aika ajoin. Naksuminen on alkanut noin 30. raskausviikolta ja jatkuu edelleen. Ääniä ilmaantuu noin parin viikon välein, aika yksi kova ja selkeä naks kerrallaan. Äänet ovat voimakkaita, kuuluvat ja jopa tuntuvat selvästi vatsanpeitteiden läpi ja aina samasta kohdin.

*Naks*

Kerran naksahtelu osui ilkeään saumaan. Tökkiessäni Raivarin jalkaa (mistä on tullut omanlaisensa päivärutiini), kuului yhtäkkiä kova naksahdus ja jalka vetäytyi pois käteni alta mahan suojiin. Kauhukseni tietty pelästyin, että nyt siltä meni koipi poikki, olenpa kertakaikkisen hyvää äitiainesta. Liikkeet ja meno kuitenkin jatkuivat illemmalla normaalisti ja peruin aikomukseni soittaa hätäpuhelu kättärille. Help me doc, my baby is, öhm, snapping..

Päätin olla huolehtimatta. Kai tämä on normaalia. Vauvat naksuvat silloin tällöin.

*Naks*

Kunnes minulle selvisi, että naksuminen ei kuitenkaan ilmeisesti kuulu vauvojen perusääntelehtimiseen ja käyttäytymiseen. Kun vaikka kuinka monennen naks -äänen jälkeen päätin lopulta kääntyä kahden neuvolatädin ja yhden neuvolalääkärin puoleen, ei kukaan ollut kuullut vastaavasta aiemmin. Ensimmäinen neuvola tädieistä meni vaikeaksi ja lupasi ottaa selkoa asiasta neuvolatätien kahvipöydässä, toinen vakuutteli että mahasta voi välillä kuulua mitä vain, ehkä naksauksiakin. Kirsikkana kakun päällä neuvolalääkärini lopulta totesi, että naksuminen ei voi olla todellista. Raskaana ollessa voi kuvitella kuulevansa kaikkea mahdollista mahastaan. Kiitti. Hulluksi luokiteltu maaninen äiti, joka luulee että sen lapsi naksuu. They are coming to take me away, ha haa hi hii ho hoo...

*Naks*

Valkotakkisia hakijoita odotellessani käännyin epätoivoisena vielä kerran ammattilaisen, kätilönä työskentelevän tuttuni, puoleen, joka vakuutti, että vauvat pitävät mahassa vaikka mitä ääniä. Myös naksuvat. Mahassani oleva otus on niin lähellä pintaa, ja iho ulkomaailman ja vauvan valillä hyvin ohut, jolloin naksaukset vain tapauksessani kuuluvat ulos asti. Kyse on mitä ilmeisemmin niinkin kummallisesta asiasta kuin nilkkojen naksahtelu. Vaude vau.

*Naks*

Näinpä ääniä kuuleva harhainen äitikokelas muuttuikin yhtäkkiä vain nilkkojaan venyttelevän kakaran vanhemmaksi. Onneksi kukaan ei ehtinyt ottaa lääkärin diagnosoimia vainoharhoja sosiaalitätien kanssa puheeksi...

*Naks*

vko 38

5 kommenttia:

  1. Heippa!

    Kyllä minullakin mahassa napsui ja kaverillani myös, ilmeisesti sikiökalvot napsahtelee. Se vaikuttaa olevan yleistä, mutta neuvolan tädeille outo ilmiö. Mikä on minusta outoa!

    Tänne syntyi tytteli 26.7, viikolla 38+5. Valitan, haikara lensi jälleen ohitsesi. Hyvää loppuodotusta! :)

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon!
    Kyllä se kohta tulee tännekin kylään... mur.

    hauska kuulla, että muillakin naksuu, tässä meinaa tulla ihan epäusko omien korvien toimintakykyisyydestä =)

    VastaaPoista
  3. aika jänskää napsumista :) no onneksi kaikki on kunnossa.

    VastaaPoista
  4. Eilen juuri kävi meillä neuvolassa asiakas kyselemässä tuosta napsumisesta, itse en olisi tiennyt ennen omaa raskauttani, sen verran vähemmän aina tuolla äitiysneuvolan puolella töitä teen, mutta meidän yksi kokeneempi terveydenhoitaja osasikin vastata että normaalia on. Sanoi että tarkkaa syytä ei oikeastaan tiedetä että mistä johtuu, mutta harmitonta on.

    VastaaPoista
  5. Haastattelin tässä kätilötuttuani, joka totesi napsumisen olevan todennäköisesti sikiökalvojen pauketta. Ne tuppaavat venymään ja paukkumaan kun vauva esin venyttää mahaa sisäpuolelta käsin. Vähän kun venyttäisi täysinäistä ilmapalloa.

    Se siitä neuvolalääkärin imartelevasta "kuulet ääniä" teoriasta..

    VastaaPoista