Kanadassa on hauska perinne The Elf on the Shelf. Se on tavallaan joulukalenterin korvike, johon koko perhe voi osallistua joulun alla.
Lapsille viritetään tarina, jossa joulupukki lähettää joulun alla tonttuja tarkkailemaan koteja. Lapset voivat olla ovaleia ja yrittää metsästää tontun. Metsästykseen tarvitaan purkki vaahterasiirappia ja sopiva ansa. Esimerkiksi kori, jonka alle siirappipurnukka piilotetaan aina illan tullen.
Aamulla sitten joukolla ihmetellään onko ansa lauennut vai ei.
Jossain vaiheessa tonttu on niin ahne, että sen on ihan pakko yön aikana livahtaa ansaan, josta se sitten aamun tullen löydetään.
Tontut ovat kuitenkin saaneet Joulupukilta tiukat ohjeet olla täysin liikkumatta, kun on päiväsaika. Niinpä se on aivan liikumaton ja saa hyllyn reunalta kunniapaikan mistä tarkkailla perheen puuhia.
Illan tullen, kun kaikki ovat taas menneet nukkumaan, herää tonttu eloon ja käy raportoimassa lasten päivän puuhat joulupukille.
Kun tonttu sitten palaa isäntäperheensä kotiin on sillä aina pakottava tarve tehdä pieniä kepposia tai sitten se joutuu muuten vain pulaan seikkaillessaan kotona. Aamulla ensimmäisenä etsitäänkin tonttua, joka voi olla missä päin kotia tahansa.
Joskus se löytyy piparipurkkiin kurottamasta, joskus se on sotkenut hammastahnaa pitkin poikin, joskus kaivellut kukkaruukkuja tai joutunut kattolamppuun keikkumaan.
Sieltä se sitten jää kiinni "itseteossa" paikalleen jähmettyneenä ja palautetaan omalle vahtipaikalle päivän ajaksi. Kunnes taas koittaa yö ja uusien kepposten aika...
Jouluaaton alla tonttun sitten eräs yö vain katoaa. Se palaa joulupukin luo auttamaan aattoyön lahjojen jaon kanssa. Sitä ei näy ennen ensi vuotta, kun taas ryhdytään lasten kanssa kiinniotto puuhiin tietenkin vaahterasiirapin kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti