tiistai 18. joulukuuta 2012

Sanainen arkku on auki


Mukula osoittaa selvää kielellistä lahjakkuutta. Sanoja pukkaa joka päivä ja papupata porisee pankolla ammusta iltaan. Bravuurina on toistaa jokaisen aikuisten lausuman lauseen viimeinen sana. En tiedä mikä ihmeen kehityksellinen merkitys silläkin on, mutta koomisia tilanteita se aiheuttaa. Kun äiti sanoo että nyt laitetaan ruoka mikroon, kuuluu perästä kaikuna mikko.

Sanat ovat myös tulleet tytön omiin leikkeihin. Se kuskaa nukkea pöntölle ja kuiskuttaa pisha pisha, vie sitä nukkumaan nukku ja laittaa peiton eli pitton päälle. Sitten jo juostaankin ihahaa eli keinuhepan luo. Välillä leikkien puheosiosta ei saa erkkikään selkoa, vaan tekstiä tulee kaikilla maailman kielillä yhtäaikaa.

Omiakin sanoja on. Papupata on nimennyt kaikki muumit papoiksi, samoin barbapapat ja isoisänsäkin siinä samalla. Aamulla huudetaan piipää (leipä) ja joka ruokailun jälkeen maistellaan kuuliaisesti pastia (ksylitolipastilli). Välillä vessasta kuuluu hihitystä ja iloinen toteamus piiu (isäänsä tullut huumorinainen).

Yhtenä päivänä se yllätti ja tuli viereeni sohvalle todeten, että äiti istu. Seuraavassa hetkessä se hoki jo että isi hake. Kaksisanaisia lauseita puskeva 1v3kk on koomista katseltavaa. Varsinkin kun se komentaa koiraa: teeti us us (Veeti hus hus).

Vanhempien ihastus muuttunee vielä hamapiden kiristykseksi sillä samaan aikaan, kun kielellinen kehitys hypähti, myös oma tahto kasvoi eksponentiaalisesti. Topakan tytön suusta kaikuukin usein anna, kansha (tule minun kanssa johonkin), ishää (lisää) ja auhti (anna keinussa vauhtia), sekä tietty kiikkaa!! (eli tahtoo keinuun). Vielä odotellaan kauhulla sitä eitä. Päänpudistushan siltä onnistuu jo, ja se onkin kovassa käytössä...


2 kommenttia: