Murmelillä kävi eilen vahinko. Isäntä pyöritti sitä käsistä pitäen pitkin lattiaa, siten että murmeli juoksee jaloistaan minkä kerkiää isin käsiin tukien.
No, vauhti taisi jäädä päälle, koska kun leikki loppui, syöksyi murmeli pöydän kulmanlta vauhdikaasti kädet ilmassa luokseni. Kävelle ihan itse. Tai siis juosten.
Oho.
Siitä se lähti, uskallus kävellä omin jaloin, päästääVIHDOINKIN irti tuesta, voitettiin. Ihan vahingossa. Ja nyt se mukula sitten kävelee pöydältä tuolin kulmalle ja siitä keinutuolille.
Ja mikä koomisinta, se pitää varmuudeksi silmänsä suljettuina, koska kävely on ilmeisesti niin jännittävää pienelle tytölle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti