Isäntä jää yksin murmelin kanssa ensi viikonlopuksi. Kolmeksi päiväksi. Minä lähden työmatkalle. Aikansa kutakin, sillä isäntä on ollut jo vaikka kuinka monella työmatkalla ja minä vikissyt kotona lastenvahtina.
Työmatka on vain toisenlainen kuin isännän. Enhän minä ole töissä, vaan kotiäitinä. Mutta voi kotiäitikin matkata työn merkeissä. Työreissuthan ovat täynnä seminaareja, palavereja, illanistujaisia ja ihania hotellihuoneita aamiaisineen. Minäpä palaveeraan matkalla äitini ja siskoni kanssa, istun seminaareissa paikallisissa kahviloissa keskustellen äitiyden hurmoista ja pidän powerpointtia murmelista olut lasi kädessä paikallisessa.
Illalla sitten pidetään omat banquetit raflassa ja loppu yöstä hurvitellaan Vilnan keskustassa. Sellainen on kotiäidin työmatka.
Reissuun ei myöskään pakata läpäriä, vaan tissipumppu. Bisnes is bisnes kotiäidilläkin, aina täytyy olla tavoitettavissa jos maidosta on kyse.
Matkalaukkuun on myös hyvin vaikeaa olla pakkaamatta tuttipulloja, vaippoja ja nannia. Pitää oikein terästäytyä, että muistaa, miten pakattiinkaan vain itseä varten. Siis sukat, kalsarit, tutti - eiku kosteusvoide, hammasharja, passi, unilelu - äh, yöpuku, d-tipat - just joo. Äitiyttä ei voi unohtaa kotiin.
Mitenköhän isi pärjää?
Pakko kommentoida että mahtavaa että kotiäideilläkin on työmatkoja. Ilmoitin hetipaikalla myös miehelleni että minua odottanee jossain vaiheessa kotiäidin parin päivän työmatka. Mies nyökytteli ymmärtäväisesti :)
VastaaPoistaJa kotiäidin työhyvinvointipäivät ovat sitten vielä asia erikseen... ;)
VastaaPoista