maanantai 13. helmikuuta 2012

Ihana, rakas

Kuinka joka päivä siihen voi rakastua uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen.

En käsitä kuinka mini voi laittaa pääni sekaisin. Se on kuin lapsuuteni pehmolelu. RAkkain sellainen, jota teki mieli puristaa rintaa vasten iltaisin nukkumaan mennessä, halia pitkin päivää ja raahatam ukaan joka paikkaan. Ja pitää lähellä. Ihan vain sylissä.

Varsinkin iltaisin tunne on voimakkain. Nukkumaan laitettu, uninen ipana on kauneinta maan päällä. En millään välittäisi jättää sitä omaan huoneeseen nukkumaan, vaan mieli tekisi hiipiä yöllä sen luo ja napata se viereen nukkumaan. Joka ilta. Yhä uudestaan ja uudestaan.

Ja aika siistiä. Luulin, ennen omaa lasta, että voin tykätä jostain paljon. Mutta ei, nyt tykkään murmelista välillä niin kovaa että melkein sattuu. Positiivisella tavalla. Nyt myös tiedän mitä se merkitsee, että antaisin oman sydämeni pois hetkenä minä hyvänsä, jos lapseni sitä tarvitsisi. Vailla minkään näköistä vastaväitettä.

Ihanaa. Ja samalla niin mieletöntä.

5 kommenttia:

  1. Moikka!

    Oon lueskellut sun blogia jo jonkin aikaa ja sain pienen haasteen ja tunnustuksen - jotka kuuluu antaa myös eteenpäin. Valitsin siis kolme blogia ja halusin yhden niistä olevan tämä :)

    Haaste löytyypi osoitteesta
    http://gravid-raskaana.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Oi kiitskiits,
    laitetaan toteen parhaani mukaan =)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Heissan.

    Ihan sattumalta eksyin lukemaan blogiasi ja tämä teksti kyllä kolahti minuun!! Oli aivan pakko kommentoida! Sinä sen sanoit! :D Aivan samoja tunteita myös tässä äidissä herää joka ikinen päivä! Huoh.. :) Aina iltaisin meidän 8kk neiti nukahtaa syliin enkä tahtoisi viedä häntä omaan sänkyyn en sitten millään! Se rakkauden tunne vaan iskee niin lujaa millon sattuu. Äitiys on kyllä parasta mitä mulle on koskaan tapahtunut! :)

    Tekstisi on muutenkin hauskaa luettavaa. Niistä, kun huokuu sellainen huumori vaikka kirjottaisit vähemmän mukavasta asiasta! Pidän tyylistäsi. :)

    -8kk tyttären onnellinen äippä-

    VastaaPoista
  5. Kuittaan tuon äitiys on parasta mitä kohdalleni on tähän mennessä sattunut. Se on aika kaiken kattavaa ja mukaansa tempaavaa, myös negatiivisten tunteiden osalta. Ja sekös siitä tekeekin juuri parasta.

    En tiennyt ennen tyttäreni saamista, että voin ikinä
    tuntea näin lujasti.

    Tervetuloa lukijaksi ja kiitos kommentista =)

    VastaaPoista