Tavaroiden taikamaailma

No voihan joululahja.

Niitä tuli paljon. Ei minulle, vaan 4kk vanhalle tytölle, jolla ei todellakaan ole tarve niin monelle paketille. Ja ei siinä mitään että se on todellakin ollut kiltti muidenkin edestä, mutta ensimmäistä kertaa jonkun toisen lahjapino oli isompi kuin omani...

Mutta ihan vakavissaan. Lahjoja oli tullut jokaiselta antajalta kaksi, joiltain kolme tai neljä. Toiveemme oli ollut, että kysykää mitä ostatte, niin kerromme mitä tarvitsemme. Ei mennyt perille kenellekään. Ei tullut untuvapussia, soittorasiaa jne, mitä joulupukilta toivottiin. Toinen toiveemme oli että hankkikaa tavarat kierrätettynä. Tällöin pointti ei ole lahjan hinta, vaan sen etsimiseen käytetty aika kirppiksella, kierrätyskeskuksessa tms. Eipä tullut. Isäni tosin noudatti ainoana neuvoa ja oli ostanut Fida lähetystorilta jättiläispuujunan kahdella tavaravaunulla. Hän oli vielä tuunannut puujunaa maalaamalla sen kirkaan punaiseksi. Mahtavaa!! Tämä olikin joulun paras lahja!

Myönnetään, että ihastuin myös siskoni ostamaan potkariin, kotimaisen Punainen norsu -merkkiseen "Herra Hauki" potkariin ja muutamaan muuhun vaatekappaleeseen, mutta niitäkin avatessa huokaisin jo olemassa olevan vaatepaljouden kauheutta. Aina sinne yksi suloinen asu mahtuu lisää, mutta kirppikselle on kohta asiaa ihan tilan puutteen vuoksi tyhjennysmielessä. Tippa linssissä heitän pieneksi jääneitä suloisia asuja varastoon, joita on käytetty vain kerran tai ei ollenkaan.

Suurinta osaa lahjoja vaivasi myös valitettavasti se, ettemme oikein tienneet mikä se oli  tai tarvittinko sitäkin muka vauvan arjessa? Turhaketta näyttääkin pukkaavan vauvamarkkinoilla ovelasti naamioituna you gotta have it - tavaraksi.

Lisäksi iki ihana vaaleanpunainen vainosi minua jokaisen paketin uumenista. Perinteistä vaalenapunaista, raivopinkkiä, possun punaista. Niitä muitakin värejä on, uskokaa jo rakkaat sukulaiset.

Erityisesti, uh, anoppini oli ostanut kaiken vaaleanpunaisena ja aivan mahdottoman epäkäytännöllisenä. Mitä pieni vauva tekee esimerkiksi pinkillä lauas-lusikka-haarukka -setillä, joka taipuu säilytysrasiaksi ruualle vaikka puistoon mukaan otettavaksi?  Tai liian isoilla lampaankarvatöppösillä, jotka ovat ensi kesänä sopivat jalkaan, mutta talvella jo liian pienet. Tai edelleen S-M, -koon kestovaipoilla (Oona käyttää jo melkein L. kokoa!!!) ? Pinkille syömisastialle meillä ei todellakaan ole käyttöä, mutta kylpyleluna se kylläkin toimii oikein hyvin. Töppöset runtataan jalkaan nyt vaikka ne tippuvatkin koko ajan. Vaipat menevät heti myyntiin, kuka haluaa?

Kiitollinen olen kaikista lahjoista ja antajille tytön muistamisesta, mutta miten sitä saisi iskostettua rakkaille, että vaikka yhden lastenhoitoillan tarjoaminen on parempaa kuin yksikään vaaleanpunainen potkari?