On asioita, joita raskaana oleva ei saa syödä. SIIS EI SAA SYÖDÄ. Neuvolasta saa kätevästi itselleen kiellettyjen aineisten ja einesten listan, jotka tulee noudattaa tarkoin. Valveutunut (kahden viivan) kansalainen käy tottakai myös Internettaamassa lisätietoa asioista mitä pyhässä mahatilassa oleva nainen ei saa nauttia.
Mutta mitä jos tekee mieli?
Suuren Ruokahaluni kasvettua ja Makuaistini herkistyttyä juuri listalla kiellettyinä olevat ruoka-ainekset tuntuisivat olevat juuri niitä, mitä tarvitsen. Nyt. Heti. Ja paljon.
Ah mätiä, maksamakkaraa, juustoja, madekeittoa, savukalaa, medium miinus pihviä, sushia! Viiniä!! Oih, joita ei saisi syödä!
Olen kuitenkin tehnyt syntiä .Kaikkia näitä, paitsi viiniä (ja mitään alkoholia) sekä sushia olen maistanut. Ja tietoisesti sekä tarkoituksella. Mätiä meni jouluna, sillä en vain pystynyt väistämään joulupöydän avaavaa mätivoileipaa Isännän vanhusten luona. Olisin muuten paljastunut. Koin tästä hetken huonoa omaatuntoa vannoen, etten koske enää kiellettyihin aineksiin.
Mutta sitten madekeitto yllätti. Isäni kalastama tuore made ja ah niin loistava resepti. Pakko syödä ja kolmena päivänä peräkkäin. Tätä seurasivat juustot, uutena vuotena ja kavereilla kylässä ollessa. Ihanat valuvat pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot. En edes pystynyt perjantaina Sellon Prismassa vastustamaan maistiaispistettä, missä oli punakittistä ihanaa juustoa. Maistoin ihan pikkuisen vain, pikkiriikkisen! Ryökäle!
Seuraavaksi meni maksamakkara, tuo A-vitamiinikirous. Töissä aamupalaksi oli ihan pakko ottaa sämpylä maksapasteijasiivuilla höystettynä. Kuola valuen en muutoin olisi päässyt mitenkään kahvion vitriinin ohi. Tästä hairahduksesta kerroin Isännällekin, joka suuttui. Googlasin hätäpäissäni maksapasteijan käyttösuositukset, joka oli muistaakseni joitakin satoja grammoja kuussa. Huh sen kyllä alitin, mutta ei siis enää maksaa tammikuussa. Raaka liha taas oli itse Isännän moka. Ruokanatsi -lisänimen saanut kokkini teki perjantaina ihanaa pihviä, ihanan puoliraakana. Nam, mutta niin laitonta.
Listalla on vielä savukala, jota ei saaa syödä, ainakaan vakuumipakattuna. Noh. Meinaan tänään tehdä lohi-katkarapu kiusausta. Listeriavaara on tiedossa, minkä takia ostin kalan suoraan tiskiltä. Silti mahdollisuus on olemassa. Tuskin kuitenkaan kovin suurena, sillä kiusaus paahtuu uunissa jonkun tovin. Tämä riskien otto on kuitenkin asia, mistä en ole ylpeä, mutta mitä en todennäköisesti tule muuttamaan. En pyri ahmimaan kiellettyjä partikkeleita tarkoituksella, mutta tulen hulluksi, jos kaikesta pitää kieltäytyä. Raskaus ei ole sairaus, enkä aio elää steriilissä kuplassa ihan kaikkea mahdollista peläten. Vai pitäisikö?
vko 12
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti