keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Lääkäri... oli kaveri

Mistä tietää että on käynyt lähiaikoina paljon lääkärissä?

...kun lähimmäisen Pikku Jätin ajanvarauksessa täti tietää lapsen etunimen kuultuaan kenestä potilaasta on kyse ja mitä tehdään seuraavaksi sekä kysyy miten Jorvissa meni.
...kun ajanvarausKESKUKSENkin täti tunnistaa vanhemman äänen ja muistaa mihin paikallisajanvaraukseen puhelu yhdistettiin.
...kun lapsi bongaa kirjastossa tutun kirjan ja kiljaisee: toi oli siellä Jorvissa!
...kun kotiin ilmestyy esite sairaalapelleistä.
...kun kodissa alkaa olla oven karmit ja jääkaapin ovet täynnä lääkärireissuilta saatuja lohtutarroja.
...ja viimeistään kun  mainittaessa sana lääkäri, alkaa lapsi hokea: nipistää, sattuu.

Jep. Reilu viikko takana anopin koiran kynnestä tulleen haavan hoitoa ja toinen edessä. Jumaleissön mitä säätöä, lääkärissä ja Jorvissa ravaamista, mätäpaiseen ronkkimista, kiljuntaa, itkua, laastareita ja sideharsoja ja takuuvarma lääkäritrauma tytölle, joka ennen rakasti lääkärissä käyntiä. Voi nenä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti