Mitä? Missä? Milloin?

Huhuu, minne katosivat oireet?

Ei enää väsytä.

Ei nälätä.

Ei turvota.

Ei ällötä.

Ei tissikipuja.

Ei mitään.

Siis mitä, onko siellä ketään?

En kuvitellut, että tämä ainakaan helpommaksi olisi muuttunut. Lisäksi olen huomannut, että vainoharhaisuus alkaa taas nostaa päätään. Pohdin alituiseen mikä on huonosti kun mitään ei missään tunnu, maha ei kasva eikä olo ole kummoinen.

Sain onneksi ajan seuraavaan ultraan Kättärille. Aika on 8.2 tiistaina, VASTA!! Harkitsen kovasti uutta varhaisultraa. Isäntä sanoi, että mennään heti, jos alkaa hermostuttamaan. 60e on pieni hinta hermoista ja varmasta tiedosta. Toisaalta, mitä hyötyä siitä on, jos näkee kasvunsa pysäyttäneen ruipelon viikkoa etukäteen. Jos siis näin olisi käynyt. Jos. Toivottavasti ei. Eihän?

Argh!