Osakestoilussa yhdistetään sekä kestovaipat, että kertakäyttöiset. Kumpaakin käytetään tasapuolisesti ja vailla mantunnontuskia. Kertsit ovat deffinetly pitkien yö- ja päiväunien vakkaritavaraa, kestot lyhyiden päikkärien ja ilta-askareiden varalle.
Kestot eivät siis ole käytössä pelkästään ympäristösyistä tai rahansäästön vuoksi, vaan oman ilon vuoksi. Äidillä riittää näin tekemistä pitkin päivää kun karanneita maitokakkoja yritetään pyydystää vaippoihin erilaisin sidonnoin. Sotkuisista vaipoista ja vaatteista syntyy myös ihan mukavati pyykkiä, jota voi sitten pitkin päivää pestä, laittaa kuivumaan ja lopulta viikata kaappiin. Mikä tahansa äksön käy kotiäidille.
Vuorottelussa jeesaa aivan mielettömästi ipanan kirjaimellisen säännöllinen rytmi. Ennustettavuus on huippuluokkaa. Tällöin tiedämme milloin mitäkin vaippaa kannattaa varikolla lykätä lapsen alle, koska on aika mennä nukkumaan pitkästi ja koska on tiedossa mega you know what. Homma on rullannut näin jo monta viikkoa eikä kestoilussa ole mitään muuta vaikeaa kuin pyykkäys. Siitä vain yksi sana. Yök.
Mutta, miten ihmeessä kestojen kanssa opitaan konttaamaan, kierimään tai kävelemään? Meidän murmelin buuti on niin mahtava, että sen kanssa ei hetkeen vielä lähdetä baanalle!!
P.s. Oli pakko palata huomauttamaan, että miksi mainostan automaattisesti perheemme harrastavan osakestoilua, miksen kerro siitä osakertisvaippailuna? Huomasin meneväni samaan lankaan, kuin moni muukin. Mitä ihmeen sosiaalisen hyväksyttävyyden pisteitä siitä oikein saa mainostamalla itseään kestovaippojen kautta? Meillä käytetään molempia 50/50 eli olen sekakäyttäjä, en puhdas kestoilija enkä kertseilijä, kieltäydyn siis kuulumasta yksiselitteisesti kumpaankaan "lahkoon", siihen ai te käytätte kestoja, vähän upeeta (huom. sosiaalisten markkinoiden valuuttaa ropisee!!) tai siihen joo, meilläkin käytetään kertisvaippoja kun ne on niin käteviä.
