Kun Murphy hierontakurssille läksi.

Terveisiä vaan murphyn laille, älä pliis osu toistamiseen ensi viikolla. Nimittäin sillloin seuraa vauvahierontakurssin kakkososio ja mielelläni keskittyisin joka euron edestä tasokkaaseen neuvontaan ja hierontaohjeisiin. Enkä hilluisi viidentoista muun äidin ja vauvan edessä yrjökakkashowssa, kuten tänään...

Vauvojen mahavaivoihin vinkkejä etsineenä ilmoittauduin Organic Spiritin kurssille Ellin vinkistä, jossa opetetaan mm. koliikkihierontaa. Helppo nakki. Vauva mukaan ja yhteisiä ilonhetkiä hieronnan merkeissä.

Tai sitten ei. Alku oli lupaava. Tyyntähän on aina katastrofin edellä. Mukula oli nukahtanut autoon ja heräsi juuri sopivasti aamupäiväuniltaan kun ryhdyttiin tositoimiin. Hierontaopetuksessa oli ohjelmassa jalkojen hieronta, maha, kasvot ja pään alue. Eikun housut ja vaippa veks, hierontaöljyt kehiin ja menoks.

Ehdin kuitenkin tutustua vain toiseen kinttuun ennen kuin show alkoi.

Ensin iski jälkikasvulle nälkä, mikä ei kertakaikkiaan voinut odottaa seuraavaan kinttuun siirtymistä. Syöminkien aikana tyydyinkin seuraamaan sivusta kun muut pyörittelivät palleroidensa jalkamakkaroita.

Jalkoja seurasi maha. Mahan alueeseen päästessä vetäisi mukulani - tottakai - syömingin päätteeksi jäätävät niskaällöt, jotka huomasin vasta niiden tahmautuessa ranteeseeni ja käsivarteeni.

Fuk fuk fuuk.

Mahan alueen hieronnan opastuksen ajan vietin sitten tungettuna neliön kokoiseen vessaan, jossa ei ollut minkäänlaista laskualustaa. Mikä siis on aika vitaali ominaisuus vaipanvaihtoa ajatellen, varsinkin niskapeen tapauksessa.

Ah mikä tuskanhiki.

Vaihdoin sitten näppäränä äitinä vaipat seisoma-asennossa perseeni tuuppiessa kopin seiniä sillä tuloksella että kakkaa oli lopulta pitkin käsivarsia.

Kiitos ahtaan liikkumisen tulin myös puristaneeksi vastasyöneen jälkikasvuni mahaa niin tomerasti, että se heitti huutolaatat pitkin vessan seiniä ja lattiaa.

Shitfuk.

Ja tietenkään koko saamarin toiletissa ei ollut juuri silloin paperin paperia.

Ja meikä ei voinut kuin revetä nauramaan. Yksin. Niin että se taatusti kuului seinän toiselle puolen. Hulluäiti -syndrooma.

Siistiessäni ahteri ja kyynerpäät edelleen kolisten pitkin vertikaalisia pintoja, kuuntelin seinän takaa kantavaa ohjeistusta koliikin hoidosta hieromalla juuri tätä kohtaa, ja erityisesti tästä ja tuosta.

Koska en omaa röntgenkatsettta, kiirehdin nopeasti takaisin hierontarinkiin, että edes jotakin ehtisin nähdä. Mukula kanveesiin ja uudet öljyt käsiin. Mutta ei. Juuri syönyt, yrjönnyt ja schaiberoinut jälkikasvurakkaani päätti sillä sekunnilla,  että päivä oli hieronnan osalta pulkassa ja rupesi rääkymään unta.

Kun hieronnassa oli vihdoin käyty läpi maha, kasvot, pääalue ja muutakin kivaa pikku ekstraa, kävi sätkivä pötkyläni unten maille. Siis kun kaikki rahan arvoinen äksön oli jo ohi. Ja siis minkä ajan minä olin juuri htökyttänyt, heiluttanut, jumpannut ja kyykkinyt lastani epätoivoisesti rauhoittaen ja nukuttaen.

Ja tunti olikin sitten ohitse.

Kiitti vit...

Ilmeisesti otsaani kasvanut tatti oli niin iso, että ohjaajakin huomasi sen. Hän nimittäin lupasi ensi kerralla huolehtia että saan ekstraopetusta mahakipujen hoitoon. Hyvää palvelua, toisin kuin Murphyltä..