Yksi yö enää ja yh:na mennään taas. Isäntä lähteen TAAS työmatkalle. Vaahterasiirapin kotimaahan. Nam mutta voi niin kaukana. Kyseinen maa vaatii aina vähintään viikon reissun. Kiivaasta vastustamisestani johtuen reissu luojan kiitos jää viikon mittaiseksi alkuperäisen kahden sijaan. Kannattaa purnata.
Reissu on tarpeellinen, sillä isäntä käy katsastamassa syksyn asuntomme. Kyllä, lähdemme kuukaudeksi reissuun. KOKO PERHE. Tämäkin on täysin voimakkaan ja kovaäänisen purnaukseni ansota.Jos en meinaa selvitä viikosta en jumaleisson selviä kuukaudestakaan! Sitäpaitsi matkailu avartaa ja onneksi työnantaja joustaa. Kuukausi etänä ei kuulosta pöllömmältä.
Olen siis taas alkanut varautumaan ydintuhoon ja totaaliseen hermojen menetykseen. Tarhatätiä on infottu tulevista epämääräisistä haku ajoista, mummit on laitettu extrahälytysvalmiuteen, sisko lupautui yökylään, koira laitettu hoitoon, alepan kauppakassi aktivoitu, isoisä tulossa hoitamaan ja skype viritetty mannertenvälisille hyvänyön toivotuksille. Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi on verkostoa!
Isännän poissaoloon sattuu juuri sopivasti kesät kahdet polttaritkin ja kuin ihmeen kaupalla olen niihinkin saanut hoitoringin vedenpitäväksi. En tosin koko illoiksi mutta menköön. En kuitenkaan riekkuisi myöhään sillä täällä on vähän situation päällä. Siitä lisää myöhemmin kun ehdin.
Anyways, on aika kääriä hihat ylös, ryhtyä superihmiseksi, kuvitella itselleen virtuaaliset kaksi ekstrakättä, joilla uhmainen jädehirmu taltutetaan... shit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti