Esikoisemme on puhumisellaan osoittenut olevan sukua Runebergille. Puhetta on pukannut aina ja paljon ja vieläpä todella taidokkaasti. Naureskelinkin aikanaan kun kaksivuotisneuvolassa täti kysyi että nooooo, jokos sieltä tuleem uutamia sanoja? Vastasin, että tahtoisiko täti kuulla ne sanat yhdistettynä muutamiksi lauseiksi vai pitääkö ne eritellä?
Tosikon puheenkehitys sensijaan on jokseenkin hitaampaa. Eihän näitä ole samasta puusta veistettykään. Eiku... Tosikon puhevarastoon ei seitsemänkuisena kuulu oikeastaan yhtään mitään.
Alun kuukausien hihkumiset ja ähinät ovat väistyneet. Tilalle tuli pitkäksi aikaa hiljaisuus. Tämä raukesi kesän mittaan,kun äänteiksi otettiin raah -murina. Siis pieni imitoi isosiskoaan, joka matkii tiikeriä. Mutta tätä pidemmälle puhe ei oikein ole lähtenyt. Toki päivittäisiin äänteisiin kuuluu öh, ih, äh erilaisine komentavine tai iloisine sävyineen, mutta isommat jokellukset antavat odottaa itseään.
Suurta hurmiota koin, kun kuulin mukulan ölisevän papapapapapa- äännettä. Muita konsonantteja ei tule.
Mutta haltiakieltä sensijaan piisaa. Se onkin eriskummallista. Lattialta saattaa kuulua keskittynyt suhina, joka sisältää vaikka mitä kielen napsautuksia, puhinoita ja öhkimisiä. Se on jotenkin salaperäistä ja kyse onkin useimmiten tilanteesta, jossa mukula tutustuu uuteen leluun. Se selittänee itselleen ääneen mika asia on ja miten siihen tulee suhtautua.
Puheen kehitys taitaa junnata ihan vain siksi, etten ehdi jutella muksun kanssa niitä näitä. Siinä missä esikon kanssa istuin päivätolkulla lattialla tiukassa katsekontaktissa ja kerroin maailmanpolitiikan saloja, olen tosikon kanssa kahden vain vaipanvaihtopisteellä. Revi siitä sitten vaippapaketista kielioppia.
En oikein ehdi puhella pienen kanssa tahi opettaa yhtään mitään. Eilen sentään petrasin ja opetin sille sanaa lamppu. Se oli ensimmäinen esikon sana ja kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan alle vuotiaan sanavarastoon.
Eihän se tietenkään sitä tajunnut, saati lausunut, sillä ensin täytyy näköjään opetella että mikä helkkari se lamppu nyt ylipäätään olikaan. Ja että mitä kummaa sekin tarkoittaa kun äiti hokee kummallisia ja osoittelee ylöspäin.
Tästä pääsee vain ylöspäin. Jos se ei sitten ikinä opi kunnolla suomenkieltä, osaa se ainakin vastata lamppu tilanteessa kuin tilanteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti