Nyt on kuulkaas hieman vaikea keskittyä töissä tutkimussuunnitelman laatimiseen. Eletään nääs jänniä paikkoja. Viimeisistä pupubileistä lähtien on jos jonkin sortin oirehtimista ollut liikenteessä. Eniten oireista on kuvotusta, kummallista pääkipua ja mahan jomotusta.
Varsinainen testipäivä, kun testin saisi vasta tehdä ohjeistuksen mukaan, olisi vasta tämän viikon torstaina. Malttamattomana ja kummallisten oireiden siivittämänä intouduin kuitenkin tekemään testin jo viimeviikolla. Kaksikin kertaa. Toinen kerta oli vain ihan varmuuden vuoksi tarkistus että mitä hemmettiä se ykköstestauskerta oikein näyttikään.
No kahta viivaa tietty.
Testien ei kylläkään vielä näinä aikaisin pitäisi pakettitekstien mukaan mihinkään reagoida, mutta molemmat näytti selkeetä plussaa. Mies kipaisi viikonloppuna ostamassa vielä kolmannen testin, joka olisi tarkoitus tehdä tämän viikon lopussa, kun Virallinen Testipäivä alkaa oikeasti olla lähellä. Olen jo uhannut miehelleni että saattaapi olla, että testipuikko häviää lääkekaapista nopeammin, jos en malta odottaa. Tällä hetkellä nimittäin ainoa ehkä konkreettinen ehkä merkki ehkä tulevasta kansalaisesta ovat ehkä hieman absurdit kaksi punaista viivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti