Joulufiilistely on noussut toiseen potenssiin. Lahjat on pakattu. Joulukuusta odotellaan ensi viikonlopuksi ja erityisesti sen koristelu on got to do -listallani kohokohtia.
Leivonnaisia ja sapuskoja on tehty pakkaseen ja äskettäin Isäntä soitti Stokkan tiskiltä (omg, ollaan todellakin diippiä keskiluokkaa), että varataanko jouluksi täältä puolikas kalkkuna. No mikäs siinä. Minä en paistomittareista välitä.
Suursiivous sen sijaan jätetään tänä vuonna väliin. Samat koirankarvat ne kuintenkin ilmaantuvat nurkkiin päivän parin sisällä, miksi siis lähteä pingottamaan asiasta. Ellei sitä ota yhtenä synnytyksen edistäjänä. Hmm, pistetään sittenkin harkintaan.
Jatkoin tänään puuhastelua ja tekaisin (hah, raadoin) kulhoon unohtuneista hieman nahistuneista luumusta ja persimoneista romstopfin. Tai mikä lie nimeltään tämä herkku, mitä olen popsinut pienestä pitäen joka joulu.
Pointtina on pilkkoa hedelmiä ja luumuja purkkiin kanelitangon ja anistähtien kanssa, kumota niiden päälle sokerivesilientä, jossa on uitettu vaniljatankoa (no ei ollut, eli vaniljasokerilla mentiin) ja lopuksi pistää vielä rommia aimo tujaus mukaan. Sitten vain jääkaappiin ja joulua sekä vanilja jädeä tai -vaahtoa odottelemaan.
Ja tässähän on siis hyvä häätöruoka ja todellista aihetta synnyttää ennen joulua (kaapissa odottavan amarone pullollisen ja kylmäsavustetun lohenmädin lisäksi). Rommi nimittäin ei lähde hedelmistä mihinkään, vaan tämän jälkkärin jälkeen ollaan sopivasti tuubassa koko perhe. Hik. Kukin oman tuntonsa mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti