Äiti valvoo

Isoveli eikun äiti valvoo. Vaikka 24/7 jos on tarvis.

Sain mahdollisuuden testata uudenlaista itkuhälytintä,  D-linkin EyeOn Baby Cameraa. Itkarin ajatuksena on yhdistää tabletti tai äly(tön) puhelin ja itkuhälytin ja läntätä ominaisuuksiin vieläpä videokuva.

Voit siis stalkata lastasi missä vain, koska vain.

Laitteen mahtipontinen "The adventure has begus, don´t miss a minute" -iskulause naurattikin aluksi hieman. Meillä nimittäin ei välillä käytetä itkaria lainkaan, vaan avonainen ikkuna hoitaa homman vanhanaikaisesti. Sitä paitsi en ole ehkä ihan sellaista äitityyppiä, joka ei tahdo missata minuuttiakaan mukulansa päivästä. Etenkin päiväuniaikaan tuppaan kadota syvälle omiin puuhasteluihini enkä vahtaa ulkona kököttäviä vaunuja.

Meillä onkin käytössä seuraavassa kuvasarjassa vilahtava ihan tavis itkari, minkä ominaisuuksiin kuuluu tasan tarkkaan se, että se älähtää silloin kun vauvakin. Sillä ei siis voi harrastaa edes jatkuvasti langalla olevaa vauvan valvontaa, mikä joissain markkonoilla olevissa itkareissa on vakio-ominaisuutena. Ja tämä on riittänyt meille ominaisuuksineen varsin hyvin. 

Otinkin itkarihaasteen hieman ihmetellen vastaan, tarvitsisimmeko oikeasti itkuhälytintä, joka voi olla valmiudessa koko ajan ja kuvan kera? Okei, myönnettäköön, että jokaisella äidillä tulee omat vainoharhaiset kohtauksensa ja tilanteensa, jossa muksua ja sen hengittämistä täytyy käydä kurkkimassa. Tuttua ovat myös ikävän epäluuloinen fiilis siitä, että se on nukkunut aivan liian pitkään tai mitä jos ampiainen/orava eksyy vaunuun kesken unien. Näissä tilanteissa voisi olla helpompaa vilaista kameran välittämää videokuvaa puhelimesta ja todeta kaiken olevan edelleen ihan hyvin. Sen sijaan, että tekisi klassiset "kurkkaan vain ihan varovasti vaunuihin ettei se herää" -herätysliikkeet. 

Keksin kuitenkin laitteelle oivan käyttötarkoituksen. Nimittäin kahden lapsen valvonnan. Perus itkuhälytin ajaam ielestäni ihan hyvin tehtävänsä vauvan unen valvojana, mutta välillä tekisi mieli olla taaperon touhuissa kärpäsenä katossa. Saati kun niitä on kaksi puuhastelemassa. Mikäs sen käteväämpää, kuin pistää isoveli valvomaan mökin nurkantakana puuhastelvia lapsia ja keskittyä itse rentoutumaan aurinkotuolissa. Ilman että tarvitsee kökkiä hiekkalaatikon reunalla.

Olinkin utelias tutustuessani pyöreään sympaattiseen mötikkään. D-linkin itkuhälyttimen ominaisuuksiin kuuluu ihan huikea määrä toimintoja. 

• Siinä on liikkeen ja äänen tunnistimet eli videokuva kytkeytyy päälle peruskiljumisesta sekä nukkujan mönkimisestä, 
• lämpötilahälytin ettei muksu paistu tai jäädy vaunuissa,
• kahdensuuntainen äänentoisto, jolla voi myös huudella mukulalle kameran kautta, 
• video- ja stillkuvien tallennusmahdollisuus muistikortille, 
• zoomi jolla voi tsuumailla vaikka nukkuvan mukulan nenää, 
• Hd kuva tosi tarkan kuvanlaadun saamiseksi (...don´t miss a minute..."
• Yö- ja päivä kuvaus eli pimeässäkin luvataan toimivuutta.
• ja mikä parasta, viitisen kappaleta kehtolauluja, joita voi soitella nukkumakiukkua vetelevälle muksulle ettei itse tarvitse enää laulella.

Laite on itsessää ihan näppärän kokoinen ja sympaattisen muotoinen. 

Pallon muotoinen kamera istuu pikkuruisella jalustallaan nätisti. Koko komistuksen voi kiinnittää seinäänkin, jos haluaa stalka tavaikka koko lasten huonetta kerrallaan. Värivaihtoehtojakin on tylsähköt ja ainaisen pinkki ja vaaleansininen, joita on käytetty tehosteena muuten valkoisen kameran yksityiskohdissa. Plussaa siitä, että väriä voi vaihtaa itse ja että pakkauksessa tulevat nämä molemmat vaihtoehdot. 

Itse kuivaharjottelin laitteella ennen sen asentamisyrityksiä asettamalla sen pikkusiskon sänkyyn. Oli hieman haastavaa saada kamera pysymään asennossa jossa se sohottaisi optimaalisesti nukkujaan päin. Tai siis niin, että kunnollinen kuva näkyisi koko ajan. Lapsi nimittäin kääntyileeja hösöttää unissaan niin, että kamera pyöriskeli lakanoiden seassa koko päikkäreiden ajan.

Tämä ei tosin heikentäisi laitteen perustehtävää eli se reagoisi todennäköisesti itkuun tavisitkarin tavoin, vaikkei kuva näkyisikään.

Lisäksi laitteen käyttöönottaminen arvelutti.  Miten perus univelkainen äiti jaksaisi lastensa ruokinnan ja vaippakaaoksen lomassa perehtyä digitaalisen vehkeen asentamiseen tai saamaan sen keskustelemaan oman puhelimensa kanssa?

Hihkuin innosta, kuin kameran pakkauksessa luvattiin helppoa asennusta. Kolme askelta: lataa ilmainen aplikaatio kytke laite verkkovirtaan ja pistä paikalleen sekä aloita stalkkaus. So easy!

So not. Laite toimii wifi -pohjaisesti ja vaatii siis nettiyhteyden toimiakseen. Minimilaitevaatimukset ovat iPhone/Pad IOS 5.1.1 tai Android 4.01.

Meillä on kotona langaton ympäri asuntoa ja puhelimien softat kunnossa, eli homman piti kaiken järjen mukaan olla helppoa. Latasinkin ensin rimpula LG -äly(tön)puhelimeeni Mydlink Baby App -aplikaation menestyksekkäästi ja rupesin asentamaan laitetta. Eipäs onnistunutkaan. Tunnin tuskaisen yrityksen jälkeen luovutin ja kutsuin lisäapua paikalle.

Onneksi taloudessamme on mikrobittiin ihastunut insinööri. Hän jos kuka asentaa mitä vain ja mihin vain. Paitsi vauvakameraa. Koetimme asennusta uudelleen minun puhelimeeni sekä hänen Samsung Galaxy S5 superpuhelimeensa. Tuloksetta. Isännän diagnoosi oli täysin susi ja buginen ohjelma. Kummallakaan puhelimellamme emme päässeet asenuksessa ensimmäistä vaihetta pidemmälle.

Voih. Olisin kovin halunnut päästä stalkkaamaan. Olen aivan satavarma, että asennukseen olisi löytynyt kikka kolmosia googlaamalla. Mutta rehellisyyden nimissä, tätä en kuitenkaan toistaiseksi lähde tekemään, sillä vanha itkari surahtaa käyntiin yhdellä napsautuksella. Arvaa vain, kumpaan luotan enemmän? 

Sitä paitsi kotiäidin aivot eivät ihan jaksa ohjelmoida mitään mikroa vaativampaa. Ehkä olisin edellisessä elämässäni jaksanut pähkäillä nettiyhteyksien ja aplikaatioiden yhteensopivuus ongelmia, metsästää päivitetympiä ohjelmistoja jne. Mutta en nyt. Nyt käytän päiväuniajan mieluumin siihen omaan puhasteluun. Ikkuna raollaan.

En siis voi kehua tai haukkua laitetta tämän enempää käyttökokemuksen perusteella. Tynkä seikkailuhan tästä nyt sitten tuli. Yhteenvetona todettakoon vain, että onpa mahtavat ominaisuudet ja ihanan oloinen vehje, mutta ehkä loppupeleissä liian täyteläinen itkuhälytin meidän perheeseen. Joillekin tämä sopinee (jos asennuskesta ensin selviää), jos haluaa valvoa lastaan perusteellisesti.